Paino putoaa pätkittäin

Viiskakkosta eli pätkäpaastoa on nyt takana reilut viisi viikkoa. Ehkä nyt osaan sanoa jo tästä jotain, vaikka tuntuukin, että en ole vielä kovin kokenut pätkäpaastotyöläinen. 

Idea lienee kaikille tuttu, eli kahtena päivänä viikosta syödään maks. 500 kaloria (miehet 600) ja muina päivinä normaalisti. Vastaan tässä vaikkapa yleisiimpiin ihmettelyihin, joita on tullut vastaan.

Miksi juuri 5:2?
Vaikutuin Michael Mosleyn dokumentista Syö, paastoa ja elä pidempään jo silloin, kun esitettiin ensimmäistä kertaa Suomen telkkarissa. Ennen kaikkea paaston tai pikemminkin kalorien rajoittamisen vaikutus verensokeriarvoihin ja kolesteroliin sekä vanhenemisen hidastumiseen jäivät mieleen ja kun oli aika tehdä painonpudotuspäätös, päätin kokeilla, kuinka pätkäpaastoilu sopisi minulle. Ja hyvin sopii. Koska hyvä ruoka ja herkuttelu ovat minulle tärkeitä, olisi todella vaikeaa luopua jostakin ruoasta tai yleisesti herkuista "ikuisesti". En myöskään ole kovin vahvaluonteinen seuraamaan jatkuvasti ruokavaliotani, joten selkeät päivät, jolloin saa ja ei saa syödä, sopivat minulle. Ai niin, ja tässä ruokavaliossa saa juoda kahvia, jota ilman en suostu olemaan.

Onko se vaikeaa?
Ei oikeastaan. Aluksi vaikeinta on rutiinien muuttaminen. Eli käsi hamuaa aamukahvilla olematonta leipäpalaa tai varsinkin töissä, jossa työpäivä rytmittyy ruokataukojen mukaan, oli vaikeaa muistaa ettei olekaan menossa lounaalle tai  välipalalle. Sosiaalisen elämän kalenteroiminen vaatii myös hieman harkintaa. Mutta nyt kun paastopäivistä on tullut jo itsestään rutiinia, ei paastoaminen oikeastaan ole vaikeaa. Kalorimääriä osaan arvioida aika hyvin, mutta olen käyttänyt apuna sekä Fineliä että kalorilaskuri.fi -palvelun ilmaisversiota, joka riittää hyvin pelkkien kaloreiden laskuun.

Eikö ole nälkä?
Yleensä ei, mutta joskus on. Suurimman osan ajasta en ole tuntenut varsinaista nälkää. Ruokahalua ja jotain tietyn ruoan himoja kyllä. Muutamana päivänä on ollut selkeästi nälkä
sekä henkisesti että fyysisesti ja yhtenä iltana oli vaikea mennä nukkumaan nälän tunteen takia. Vatsa kurisee ja ääntelee jatkuvasti, mutta se ei välttämättä tunnu nälän tunteena.

No sitten ei voi urheilla?
En harrasta kovin rankkaa urheilua, mutta olen kyllä käynyt paastopäivinä jumpassa (itse asiassa jumppapäiväni ovat sattumalta nyt juuri paastopäivinä), enkä ole huomannut jumpan tai siitä palautumisen olevan sen vaikeampaa kuin muilloin.

Mitä sä sitten syöt paastopäivänä?
Periaatteessa saa syödä mitä vaan, jos kaloriraja ei ylity. Mutta viisasta on syödä kevyitä pikkuaterioita. Olen syönyt paljon keitettyjä kananmunia ja raejuustoa (proteiini pitää nälkää), kasviskeittoja (tuntuvat ruokaisilta ja saa syödä suhteessa paljon, sillä kaloreita on vähän), jonkun verran kalaa ja kanaa. Salaatit eivät minulle jostain syystä kauhean hyvin nyt maistu. Johtuneeko talven viileydestä vai mistä. Mutta kevyet salaatit ja esim. wokatut kasvikset olisivat myös tosi hyviä paastopäivän ruokia.

Miltä se tuntuu?
Kuten sanoin, ei ole juurikaan nälkä. Mutta on kevyt olo. Jotenkin se, että vatsa on tyhjä paastopäivänä, tuntuu hyvältä. Mitään suurta valaistumista tai mielen kirkastumista en ole kokenut, mutta ehkä paastopäivänä on vähän virkeämpi olo. Välillä tulee mielitekoja, mutta niissä auttaa todella paljon tieto, että jo huomenna voin syödä vaikka sitä himoruokaa (usein seuraavana päivänä ei ole ollenkaan samat himot). Kerran en pystynyt paastoamaan, kun oli jotenkin niin suuri himo ylipäänsä syödä. Silloin annoin suosiolla periksi, ja pidin paaston seuraavana päivänä. Niin muuten paastopäivinä pissittää - ja paljon!

Tuleeko tulosta?
Tulee, mutta kohtuullisessa tahdissa. Minun painoni on pudonnut keskimäärin 400g viikossa. Varmaan jollain pikadieetillä saa nopeammin tuloksia, mutta uskon tämän olevan pysyvämpi ja terveellisempi tapa laihtua. Kolesterolia en ole mittauttanut, mutta verensokeri on ollut pitkälti samoissa kuin ennenkin. Tarvitaan varmasti pidempi aika, ennen kuin niissä voi havaita muutoksia.

Jos painonpudotus pysyy samalla tasolla, tavoitteeni on saavutettu jo kesällä. Silloin voin tarkistaa tavoitetilan uudelleen :-)

Vapauden kaiho ja tilannekatsausta

Ensimmäinen kuukausi tavoitteiden metsästyksestä on takana ja on aika katsoa tilannetta.

Yhden suuren askeleen olen ottanut, vaikkei se olekaan itsessään tavoite, mutta tulee vaikuttamaan kaikkien tavoitteiden saavuttamiseen merkittävästi. Eli jään opintovapaalle tästä päivästä alkaen. Viime viikon olin jo poissa töistä talvilomalla ja tästä eteenpäin olen vuoden poissa töistä.

Alla tilannekatsausta per tavoite.

1. Kandin tutkinto

Opettaja tavattu, aihe valittu, vanhoja muistiinpanoja kaiveltu ja opintovapaa alkaa.

Etenee hyvin, vaikka varsinaista työtä en ole tehnyt, esteet työlle on raivattu.

2. Maisterin tutkinto

Ks. yllä. 

Etenee vasta 1. tavoitteen jälkeen.

3. Painonpudotus

Viiskakkosdieettiä olen noudattanut kolme viikkoa. Tuntuu edelleen sopivan minulle. Kirjoitan kokemuksistani tarkemmin vaikkapa kuukauden kokeilun jälkeen.

Etenee hyvin, mutta paino putoaa aika hidasta tahtia. Reilun kolmen viikon pudotus 1,41% alkupainosta.

4. Polvi kuntoon

Tapasin ortopedin, joka oli sitä mieltä, ettei polvea kannata leikata, sillä nivelsiteiden kiristäminen voisi jopa lisätä kipua. Edelleen sain lääkkeitä ja painonpudotuskehoituksen sekä masentavan ennustuksen tekonivelestä kahdenkymmenen vuoden kuluttua. Pah.

Taantuma ja ketutus.

5. Sokeriarvo

Tuntuu, että kotimittauksissa arvot heittelehtivät kovasti. Sain myös nenäpolyypin hoitoon kortisonia, joka nostaa verensokeria sekin. Täytynee odotella pidemmän ajanjakson trendiä.

Etenemistä ei voi vielä todeta.

6. Nähdä valas

Matkan varaaminen ei ollutkaan niin helppoa kuin luulin. Meille sopivaan matka-aikaan ei valmismatkaa löytynyt. Ainoa matkanjärjestäjä, jolla olisi ollut tarjolla matka, oli hurjan kallis ja kun soitin firmaan... öh... sanotaanko, ettei luottamussuhdetta myyjään syntynyt.  Etsin sitten venäläistä matkanjärjestäjää, sillä olin nähnyt Petroskoissa mainoksia matkoista. Googlailemalla päädyin petroskoilaiseen Karelika-matkatoimistoon, jolla oli aivan sama matkaohjelma kuin tällä suomalaisella - mutta puolet halvemmalla! Sain erittäin nopeaa ja ystävällistä palvelua ja vaikka heillä olivat jo ensi kesän matkat täynnä, he lupasivat perustaa meille oman ryhmän, jota täydentävät muilla matkustajilla, juuri toivomillamme matkustuspäivillä. Upeaa! 

Ostin divarista Vienanmeren maitovalaat -kirjan, jota olen selaillut.

Etenee ja innostus on kova!

7. Kävellä Kiinan muurilla

Siippa varasi matkan Kiinaan syyskuulle. Polvi oikkuilee.

Etenee, mutta polven osalta ei.

8. Syödä hummeria Madibassa Brooklynissä 

Lähdemme siskon kanssa 18. helmikuuta viikoksi New Yorkiin. Tämä tavoite taitaakin toteutua ekana.

Etenee vauhdilla.

9. Sieniä säilössä

Olen saanut tarjouksen sieniseurasta ja -kuskista.

Etenee, mutta odotellaan syksyä.

10. Viinakaappi tyhjäksi 

Joimme Pernod-ryypyt opintovapaan kunniaksi. Kutsuimme ensimmäiset kaapintyhjennysvieraat ystävänpäiväksi.

Etenee toistaiseksi hitaasti.

11. Olen onnellinen

Olen ollut onnellinen, mutta myös haikealla mielellä. Työstä irtautumiseen liittyy paljon luopumisen tuskaakin. Työn sisällöstä sekä rutiineista kuten mainioista lounaista, Kaffan huippukahveista ja ennen kaikkea työyhteisöstä. Pelkään mökkihöperöitymistä.

Etenee hyvin, mutta muutokset pelottavat.

Sääntöjä olen noudattanut. Kosmetiikkaa olen ostanut vain hammastahnan ja ruoka-ainesäännössäkin olen pysynyt.

Vaatteiden ostamisen osalta asia on tulkinnanvarainen. Ostin paidan eräänä pakkaspäivänä, kun huomasin lähteneeni töihin pelkällä aluspaidalla. Ja postimyynnistä ostin jo syksyllä himoitsemani takin, kun se nyt oli alennuksessa puolella hinnalla. Ja koska kämppämme on kylmähkö ja vietän jatkossa paljon aikaa sisällä, ostin myös lähiökuningatarmalliset collegehousut. Toisaalta laitoin myös vaatteita pois keräykseen. 

Mutta saan ostaa, jos olen laihtunut ja minähän olen!